Vinkkejä kaamosaikaan

Pimeää, kylmää ja kosteaa. Siinä lyhyesti kuvattuna Suomen pisin vuodenaika, jolloin puuduttava kaamosväsymys iskee kyntensä arjen tohinan keskelle. Lue näppärät vinkit olotilan kohentamiseen.

Tulen aina uskotelleeksi itselleni, että kyllä minä jaksan puskea läpi vaikka harmaan kiven. Keho on valmis mihin tahansa haasteeseen ja mieli janoaa lisää aivopähkinöitä ratkaistavaksi. Oppikirjojen sisältö siirtyy aivoihin kuin itsestään.

Yhtäkkiä matto vedetään jalkojen alta. Aamu kuuden herätys ei johdakkaan energiseen pinkaisuun kohti päivän askareita, vaan lämpimän peiton alle tekisi mieli jäädä tuhisemaan.

Sitä jää odottamaan ensimmäisiä auringonsäteitä, mutta niitä ei tule. Ulkona varttuu vain katuvalojen himmeä valaistus. 

Tuon voimattoman olotilan vallitessa, aamutoimieni suorittamisnopeutta voidaan rinnastaa kolmivarvaslaiskiaisen päivittäiseloon. Lepuutan silmiäni niin usein kuin mahdollista ja lopulta pelkään torkahtavani pystyyn.

Jopa helpoimmatkin rutiinit tuntuvat suorittamiselta, eikä laiskuus hellitä edes kofeiinipitoisen juoman hörppimisellä. Tässä vaiheessa turhaudun yrittämiseen ja heitän hanskat tiskiin. Joudun toteamaan, ettei kaamosmasennus ole lähteäkseen.

Mikä siis neuvoksi? Ensiapuna voi kokeilla hyvää, koukuttavaa kirjaa, lämmintä mehua sekä vilttiä ja musiikinkuuntelua.

Joskus ratkaisu on ollut kokoajan näkyvillä, mutta en ole vain huomannut sitä. Usein pidän itsestäänselvyytenä asioita, joista todellisuudessa minun pitäisi osata olla kiitollinen.

1. Läheiset

Kuka on viimeksi kysellyt kuulumisesi, tarjonnut ruokaa tai antanut voimaannuttavan halauksen? Kaikista mainituista tuppaa tulemaan paremmalle tuulelle. Mikset siis tarttuisi puhelimeen ja soittaisi kaukana asuvalle sukulaisellesi ja tiedustelisi, mitä hänen päiväänsä kuuluu.

2.  Vesi

Kuulostaa päivänselvältä asialta, muttei todellakaan ole sitä kaikissa maapallon osissa. Olemme etuoikeutettuja käyttämään rajoittamattomasti tuota puhdasta luonnonvaraa, josta toisilla on jatkuva pula. Seuraavan kerran juodessasi lasin raikasta vettä nauti sen raikkaudesta ja puhtaudesta.

3. Rakkaudella valmistettu ateria

Huolellinen raaka-aineiden valitseminen ja syventynyt ruoan valmistaminen tuovat nautintoa etenkin itse kokkaajalle. Joskus valmisruoan lisukkeeksi tehty pravuurisalaatti nostattaa hymyn kasvoille, sen syömisestä puhumattakaan.

4. Lukutaitoisuus

Etenkin opiskelijana vastaan tulee hetkiä, jolloin paperipinkat haluaisi vintata ulos avonaisesta ikkunasta. Oikeus oppia uutta ja kehittyä on kuitenkin yksi rikkaimmista mahdollisuuksista yhteiskunnassamme.

Tieto sivistää ja saa meidät kyseenalaistamaan asioita, sekä luomaan ikimuistoisia väittelyitä ystäviemme kanssa. Lukutaidon arvon ymmärsin vasta tajuttuani, miten paljoa en vielä tiedä.

5. Koti

Sen kuuluu olla turvapaikka, jonne voi aina palata elämäntilanteen ollessa millainen tahansa. Koti on siellä missä sydänkin. 

Oma käsitykseni kodista ei ole ehkä se perinteisin. Kotini on siellä, missä voin olla juuri sellainen kuin olen. Se on paikka, jossa voin nukkua yöni rauhassa, tuntea lämpöä ja turvallisuutta.

Synnyintalo tulee sisältämään aina ne tärkeimmät ja kultaisimmat muistot, mutta iän tuomien kokemuksien myötä kotini liikkuu sinne minne minäkin. Jos voin levittää tavarani huoletta tyhjälle lattialle, määrittelen paikan kodiksi. 

6. Naurun aiheuttamat hymykuopat

Mikä onkaan ihanampaa, kuin nähä tuttavan silmissä itsestä heijastuva eloisuus. Ystävät ovat elämän suola, sillä ilman heitä meille tulisi aika äkkiä tylsää.

Ajattele niitä kommelluksia ja vitsejä, joita olet jakanut muiden kanssa. Niistä kuuluu olla kiitollinen, sillä kukaan ei voi viedä niitä sinulta pois.

Mikään ei kuitenkaan voita sitä riemua, joka syntyy auringon venyttässä ensimmäiset säteensä horisontin yläpuolelle. Kaamusmasennusta ei pidä ajatella vihollisena vaan mahdollisuutena keskittyä hetkestä nauttimiseen.

Pilkekäs